Sääksjärven Metsästysyhdistys ry

Hirvenmetsästyssäännöt

Sääksjärven Metsästysyhdistys ry.  Versio 2.08.2018

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

  1. YLEISTÄ
    1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
    2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maaja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
    3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
    4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain kesäkokouksessa tai hirvikokouksessa ja se saatetaan kaikkien jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
  2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
    1. Seuran metsästysmaiden vuokraamisesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
    2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
    3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
  3. KAATOLUVAT
    1. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.
  4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
    1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
    2. Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran hirvikokous.
    3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla.
    4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Lisäksi käytävä yhdistyksen varaamissa hirviharjoitusvuoroilla tai hirvikilpailussa ampumassa yhteensä 3×10 laukauksen sarjaa, sarja 4 seisovaa ja 6 liikkuvaa.
  5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
    1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain, seuran säännöistä ja käytännöstä riippuen, seuran hirvikokous.
    2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnistelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan.
    3. Seurueen kokoontumisesta ja niistä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
    4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
  6. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
    1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa oleville jäsenille.
    2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päätetään hirviseurueessa.
    3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
  7. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
    1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa hirvikokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintaan.
    2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnaksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
    3. seuraamuksettomia vapaapäiviä yleiseksi sovituista metsästyspäivistä jahtiin osallistujien lihaosuuksien osalta 3 pv.
    4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 7.3. kohdan kiintiön, jäsen maksaa seuran tilille 20 €/ poissaolopäivä.
  8. AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY
    1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi valmius saaliin saaliinkäsittelyvaiheisiin.
    2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.
    3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella / -silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
    4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.
  9. HAAVOITTAMISTILANNE
    1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
    2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkötai kuuloetäisyydelle, tämän tulee
      1. ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle
      2. merkitä tarkkaan ja selvästi oma paikkansa laukaushetkellä
      3. merkitä tarkkaan ja selvästi hirven sijainti ampumahetkellä
    3. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ampujan hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
  10. KAATAJAMÄÄRITYS
    1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa.
    2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
    3. Tulkintatilanteissa kaatajaksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
  11. SAALIIN JAKO
    1. Kaadetun hirven pää ja mahdollisineen sarvineen ja syötävät sisäelimet paitsi maksa, kuuluvat hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
    2. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paistija / tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle maalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla perinteiden mukaisella tavalla.
    3. Lihanjako tapahtuu seurueen jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jatkotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraiden metsästyksen aloittamista.
  12. RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT
    1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
    2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.
    3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
    4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
  13. PEIJAISET
    1. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran / seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
    2. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksien mukaan kaikki seurueen jäsenet.
  14. KUSTANNUKSET
    1. Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitukset ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa
    2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jakoosuuksilla olevien jäsenten kesken.
    3. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
      1. lupamaksut
      2. yhteishankinnat
      3. peijaiskulut
      4. pelkkien hirvimaiden vuokrakulut
      5. muut kulut, esim. kiinteistökulut
    4. Mahdolliset seurueen tuotot siirretään seuraavalle vuodelle.
    5. Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.
  15. YHTEISTOIMINTA
    1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran johtokunnassa.
    2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.
  16. METSÄSTYSVIERAAT
    1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä hirviseurue.
    2. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirvikokous.
    3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehtymisestä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamisesta.
    4. Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue.
  17. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
    1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
    2. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista.
    3. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on allekirjoitettava nämä säännöt ennen metsästykseen osallistumista.
  18. PEURANMETSÄSTYKSESSÄ ERIKSEEN HUOMIOITAVAA
    1. Hirvikokouksessa hirvilista ja peuralista erikseen.
    2. Peura-asiat käsitellään myös hirvikokouksessa.
    3. Peurajahdissa mennään suositusten mukaan ja peuroja ammutaan suositusjärjestyksessä. Vasoja ensin, sitten naaraita ja viimeksi vasta pukkeja.
    4. Vasoja oltava yli 50% ja aikuisista puolet naaraita. Nuori vasaton naaras voidaan ampua ennen vasoja.
    5. Peurajahdilla oma osallistumismaksu, sekä erikseen kaatomaksu ammutusta peurasta.
    6. Peuraporukalle WhatsApp-ryhmä, jolla tiedotetaan kuka on missäkin; passissa, kaadot ja kaadetuista kuvat peuraporukalle.